Smiles are like band-aids. They cover up the pain, but it still hurts...

 Fall Out Boy - America's Suitehearts

And this life tastes like shit again. Anteeksi postaustauko, en oo jaksanu tehdä postaustaa :/ Nooh nyt sitte kummiski oli pakko (; Juu keskiviikkona käytiin mäkissä ja autopesussa ja ostamassa mulle värnpoistoainetta ja hiusväriä. Illal sitte himassa tein sen värinpoiston ja torstai koulussa hiukseni olivat kamalimmasta päästä... Torstai illal sitte laitoin päähäni punaisen värin ja lopputulos on vähä omituinen :o Päältä nää on punaset ja latavat aika mustat... Nooh mitenvaan, tällä mennäää. 

Perjantai koulussa oli pojat tytöiksi, tytöt pojiksi teemapäivä ja pukeuduin sitte vähä kehnosti mut jotenki sentää. Markus ja Tuomas oli kyl tosi kauniita (; :D Juu illal mentiin sitte kylille, oli iha jees, vähä kylmä vaa.... Yöl Juha sai älyväläyksen heijastaa videotykil leffaa mun seinälle ja katottii sitte keskel yötä kaks leffaa mu huoneessa. Oliha se iha kiva ku oli iso ruutu (:

 Tänää en tiä mitä teen, se selvinee pian. 

värinpoiston jälkee...

tälläset tuli, anteeks ilme ::D

pyydän taas anna mulle anteeks
vaik oonki välil vaikee
en aina muista miettii toisii
enkä kuinka pahottaa mielesi voisin
en mä tarkota pahalla
voin sanoa että sua vain rakastan


Mitä ikin sulle silloin sanoinkaan
en tarkoittanut siitä sanaakaan
en oikeasti tahtonut satuttaa
jälkeen huudon ja itkun mua kaduttaa
sitä eniten loukkaa jota rakastaa
kyynelten läpi niin vaikea ymmärtää
elämässään olevan jotain tärkeää
rumii sanoja, ei mitään järkevää
turhii sanoja, joista jäljet jää
sä taas lähdet kun hämärtää
sä taas lähdet, mutta kipu jää.


voinko pyytää sulta anteeks, ku oon ollu tosi typerä?
ollu stressii hirveest, oon vaa antanu sen kyteä
nyt pommin taval räjähtäen kaikki sun niskaan
anna anteeks, vaik et unohtaisi kummiskaan
arvostan ja kunnioitan, ei kyse oo siitä
joskus vaa hermostuu, ja satut olee siinä
emmä tarkota siitä sanaakaan
mut liian vaikee saada ulos anteeksi-sanaakaa
ja siitä samalla tulee paha mieli manaamaa
ku riidat ei selvii ja niihin joutuu palaamaan
se paha olo kytee sisäl odottaen kipinää
ja mun puolest kipinää ei tarvii tulla ikinä
 rakastan sua paljon, oot kaikista tärkein
mul on tapan sanoo asioista suoraa
mut miks loukkaa sitä jonka takii vois vaik kuolla?

Mä tunnen tän paskan sit sunki puolesta.

Välitän susta enkä sun ulkokuoresta. 

Mä luulin tosissaa, ettei mua petetä.

Olin nii kilttiki, miksei välitetä?

Miltä musta tuntuu, tää välil vetää mut tosi maahan,

 miks mut yksin jätetää?